PohjolaTerveys selvitti hyvinvointialueiden rahoitusrakennetta ja tulevaisuuden rahoitusstrategioita sosiaali- ja terveyspalveluille. Tässä artikkelissa on keskitytty tarkastelemaan, kuinka hyvinvointialueet rahoittavat palveluitaan, mukaan lukien niiden talousarvioiden rakentuminen ja rahoituslähteet. Tämä artikkeli tarjoaa yleiskuvan siitä, miten hyvinvointialueet suunnittelevat varojensa käyttöä palveluiden järjestämiseksi ja miten ne sopeuttavat toimintaansa tuleviin taloudellisiin haasteisiin.
Mistä hyvinvointialueet saavat rahoituksensa?
Hyvinvointialueiden palvelut rahoitetaan pääosin Suomen valtion yleiskatteisella laskennallisella rahoituksella. Tämä rahoitus kohdennetaan alueille laskennallisten kriteereiden perusteella ja tarkistetaan vuosittain. Hyvinvointialueet päättävät itsenäisesti, kuinka ne käyttävät saamansa rahoituksen. Lisäksi alueilla on oikeus hakea lisärahoitusta valtiolta, mikäli rahoitus ei riitä lakisääteisten perusoikeuksien turvaamiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa tai pelastustoimessa. Lisärahoituspäätökset voivat sisältää ehtoja palveluiden vaikuttavuudesta, laadusta ja järjestämisen tehokkuudesta.
Voiko hyvinvointialue saada lainaa palvelujen turvaamiseksi?
Hyvinvointialue voi ottaa lainaa palvelujen turvaamiseksi, mutta se on mahdollista vain tiettyjen ehtojen täyttyessä. Investointeja varten hyvinvointialue voi ottaa pitkäaikaisen lainan, mutta tämä edellyttää, että valtioneuvosto on myöntänyt siihen lainanottovaltuuden. Tämä tarkoittaa, että lainan käyttö on rajoitettu pääasiassa investointeihin, ei niinkään päivittäisten palveluiden rahoittamiseen. Lainanottovaltuus on osa hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmää, joka pyrkii varmistamaan niiden kyvyn tuottaa laadukkaita palveluja.
Mistä hyvinvointialueet voivat hakea tarvitsemansa pitkäaikaisen lainan?
Hyvinvointialueet voivat hakea tarvitsemansa pitkäaikaisen lainan rahoitusmarkkinoilta, kuten pankeilta, rahoituslaitoksilta tai muilta lainaa tarjoavilta tahoilta. Valtioneuvosto antaa hyvinvointialueelle valtuuden nostaa pitkäaikaista lainaa, ja tämän valtuuden puitteissa alueet voivat ottaa lainaa eri lähteistä.
Voiko hyvinvointialueet saada lisärahoitusta valtiolta?
Kyllä, hyvinvointialueet voivat saada lisärahoitusta valtiolta. Jos hyvinvointialueen oma rahoitus ei riitä kattamaan palveluiden tarjoamista ja asukkaiden lakisääteiset perusoikeudet sosiaali- ja terveydenhuollossa tai pelastustoimessa ovat vaarassa, alue voi hakea lisärahoitusta valtiolta. Lisärahoitusta voi hakea joko hyvinvointialueen omasta aloitteesta tai valtion eri ministeriöiden, kuten valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön tai sisäministeriön aloitteesta. Lisärahoituspäätökset voivat sisältää ehtoja palveluiden laadun ja tehokkuuden varmistamiseksi.
Kuka maksaa hyvinvointialueella työntekijöiden palkat?
Hyvinvointialueiden työntekijöiden palkat maksetaan hyvinvointialueiden budjetista, joka koostuu pääosin valtion yleiskatteisesta laskennallisesta rahoituksesta. Tämä rahoitus perustuu valtiolta saatuun rahoitukseen, joka jaetaan alueille laskennallisten kriteereiden perusteella. Hyvinvointialueet päättävät itsenäisesti näiden varojen käytöstä, mukaan lukien henkilöstökulut kuten palkat. Lisäksi, jos tarpeellista, alueet voivat hakea lisärahoitusta valtiolta palveluiden ja niiden vaatimien resurssien, kuten henkilöstön palkkojen, turvaamiseksi.
Voiko hyvinvointialue pyytää palveluja yksityiseltä sektorilta?
Kyllä, hyvinvointialueet voivat pyytää palveluja yksityiseltä sektorilta. Hyvinvointialueiden vastuulla on järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut alueensa asukkaille. Tämän vastuun puitteissa ne voivat tehdä yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa ja käyttää yksityisiä palveluntarjoajia tarpeen mukaan. Tämä voi sisältää esimerkiksi alihankintaa tai palvelujen ostamista yksityisiltä terveyspalveluiden tarjoajilta, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi palveluiden laadun ja saatavuuden varmistamiseksi.