Vuoden 2023 alusta lähtien Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisvastuu siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä uusille hyvinvointialueille. Tämä historiallinen uudistus johti 21 hyvinvointialueen perustamiseen, jotka pohjautuvat maakuntajaon mukaisesti, lukuun ottamatta Uuttamaata, joka on jaettu neljään eri hyvinvointialueeseen. Helsinki säilyttää vastuun omien sosiaali- ja terveyspalveluidensa sekä pelastustoimen järjestämisestä. Erikoissairaanhoidon osalta HUS-yhtymä hoitaa edelleen alueellaan vaativat erikoissairaanhoitoon liittyvät tehtävät.
Hyvinvointialueiden tarjoamat palvelut
Hyvinvointialueiden päätehtävä on taata yhdenvertaiset ja saavutettavat palvelut kaikille alueensa asukkaille. Tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hallita sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia tehokkaammin. Seuraavassa on lueteltu keskeisiä palveluita, joita hyvinvointialueet tarjoavat:
Perusterveydenhuolto – Palveluihin kuuluu mm. terveysasemien tarjoamat peruslääkäripalvelut ja neuvolatoiminta.
Erikoissairaanhoito – Tämä kattaa monimutkaisemmat ja vaativammat terveydenhuollon palvelut, jotka vaativat erikoisosaamista.
Sosiaalihuolto – Tarjoaa tukea ja apua eri elämäntilanteissa, kuten toimeentulotuki ja muut sosiaalipalvelut.
Lasten, nuorten ja perheiden palvelut – Palveluihin kuuluu muun muassa perheneuvonta ja varhaisen tuen toimet.
Työikäisten palvelut – Näitä ovat esimerkiksi aikuissosiaalityö ja erilaiset neuvontapalvelut.
Mielenterveys- ja päihdepalvelut – Kattavat mielenterveyden edistämisen, ennaltaehkäisyn ja hoitopalvelut.
Vammaispalvelut – Tarjoaa tukea vammaisten henkilöiden arkeen ja itsenäiseen elämään.
Oppilashuolto – Palvelut sisältävät kouluterveydenhuollon ja kuraattoripalvelut.
Pelastustoimi ja ensihoito – Vastaa onnettomuuksien ehkäisystä, pelastustehtävistä ja ensihoidosta.
Rahoitus ja yhteistyö
Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu valtion budjettivaroista saatavaan rahoitukseen. Vaikka hyvinvointialueilla ei toistaiseksi ole verotusoikeutta, niiden taloudellinen toiminta pyritään pitämään vakaana ja tehokkaana. Hyvinvointialueet tekevät tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa ja täydentävät toisiaan esimerkiksi kulttuurin, liikunnan ja opetuksen kaltaisilla palveluilla, joista kunnat vastaavat.
Haasteet ja tulevaisuuden näkymät
Vaikka hyvinvointialueiden perustaminen tarjoaa monia etuja, se tuo mukanaan myös haasteita. Yksi keskeisimmistä on varmistaa, että alueiden rahoitus on riittävä ja että palvelut pystytään järjestämään yhdenvertaisesti koko maassa. Hyvinvointialueiden on myös löydettävä keinoja innovoida ja kehittää palveluitaan jatkuvasti vastatakseen muuttuviin väestörakenteisiin ja terveydenhuollon tarpeisiin.
Lisäksi hyvinvointialueiden on tärkeää tehdä yhteistyötä paikallisten yhteisöjen, järjestöjen ja yksityisen sektorin kanssa. Tämä yhteistyö voi auttaa kehittämään palveluja, jotka ovat entistä kohdennetumpia ja kattavampia. Esimerkiksi mielenterveyspalvelujen ja päihdehuollon osalta on välttämätöntä, että julkisen sektorin palveluiden lisäksi tarjolla on riittävästi tukipalveluita ja ennaltaehkäisevää toimintaa.
Hyvinvointialueiden rooli Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon kentässä on merkittävä. Ne eivät ainoastaan tarjoa peruspalveluita, vaan myös pyrkivät aktiivisesti edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Käynnissä oleva uudistus on vasta alussa, ja sen pitkän aikavälin vaikutukset tulevat näkymään tulevina vuosina. On tärkeää, että hyvinvointialueet ja niiden toimintaa säätelevät tahot seuraavat tiiviisti uudistuksen vaikutuksia ja tekevät tarvittaessa muutoksia, jotta palvelut pysyvät korkealaatuisina ja saavutettavina kaikille Suomen asukkaille.