Lapsen rasitusvamma voi johtua liiallisesta kuormituksesta

Kuinka paljon lapsi saa harrastaa? Pohjola Terveyden urheiluvammoihin erikoistunut ortopedi Jammu Öunap sanoo, että lasten rasituksensietokyvyssä on suuria yksilöllisiä eroja.

Pohjola Terveyden urheiluvammoihin erikoistunut ortopedi Jammu Öunap sanoo, että lapsen hyvinvointi rakentuu päivittäisen liikunnan, säännöllisen ruokailun ja riittävän yöunen ympärille. Lapsena harrastettu aktiivinen liikunta ja urheilu harjoittavat lihaksistoa, kehon hallintaa sekä fyysistä kestävyyttä myöhempää elämää varten.

– Liikunnan ja urheilun tulisi olla lapsen fyysisen kehitysvaiheen ja tason mukaista. Tässäkin voi tosin olla huomattavia yksilöllisiä eroja, Öunap sanoo.

Monissa urheilulajeissa vaaditaan varhaista ja voimakasta sitoutumista lajiin, jolloin myös harjoitustunteja sekä kilpailutapahtumia voi olla määrällisesti paljon.

Mutta mistä vanhempi tietää, paljonko innolla harjoituksiin säntäävä lapsi kestää harjoittelua?

– Lapsen rasituksensietokyky on hyvin yksilöllinen ja siksi yleispätevää ohjetta ei voi antaa siitä, millainen määrä rasitusta on kenellekin sopivasti ja mikä liikaa. Rasitus voi olla joko määrällisesti liian suurta, laadullisesti liian kovaa tai yksipuolista tai sitten tekninen suorittaminen voi olla puutteellista. Karkeasti voidaan sanoa, että mikäli yhden joukkueen tai harrastusryhmän sisällä usealla nuorella alkaa esiintyä samantyyppisiä rasitusvammoja, jokin edellä mainituista asioista on pielessä.

Mistä ylirasituksen tunnistaa?

Jammu Öunap painottaa, että paljon harrastavan lapsen kohdalla vanhemman on syytä kiinnittää huomiota lapsen fyysiseen olemukseen ja tämän tuntemusten seurantaan.

– Tärkeintä on, ettei lapsi tai nuori koe olevansa liian kovalla kuormituksella, on itse halukas urheilemaan ja pystyy tekemään sitä ilman kehon tai kehonosan ylirasitusta. Jos koulu sujuu, uni maistuu ja ruokahalu on kunnossa, lapsen elämä vaikuttaisi olevan tasapainossa.

Toisaalta vanhempien vastuulla on myös seurata lapsensa rasituksen määrää ja pyrkiä pitämään harrastamisen määrä kohtuullisena. Kiukkuisuus, alavireisyys, jatkuva väsymys tai toistuvat rasitusvammat viestivät Öunapin mukaan yleensä ylirasituksesta.

Lasten ja nuorten urheiluvammat jakautuvat rasitusvammoihin ja tapaturmiin. Jammu Öunapin vastaanotolla tutkitaan monesti lasten kasvuun liittyviä kehon kipukohtia sekä tapaturmaisesti syntyneitä vammoja.

Apua rasitusvammoihin ajoissa

– Lasten ja nuorten rasitusvammoista tyypillisimpiä ovat selkänikamien rasitusmurtumat tai niiden esiasteet sekä isojen lihasryhmien jänteiden kiinnityskohtien, ns. luisten kasvutumakkeiden vammat esimerkiksi polven etuosassa tai kantapäässä. Tapaturmista yleisimpiä ovat erilaiset murtumat, lihasrevähdykset sekä nivelsiteiden venähdykset ja repeämät. Tyypillisimmät vammat vaihtelevat lajikohtaisesti, Öunap kertoo.

Jos lapsella ilmenee rasitusvammoja tai merkkejä ylikuormituksesta, kannattaa vanhemman olla yhteydessä Pohjola Terveysmestariin, joka ohjaa eteenpäin hoitopolulla ja oikean asiantuntijan vastaanotolle.

Nopealla hoitopolulla parannetaan elämänlaatua ja säästytään pahemmilta vammoilta ja usein monen viikon sairauslomalta. Varma diagnoosi ja tarkasti kohdennetun hoidon aloitus on tarkoitus tehdä heti ensikäynnillä.

Pohjola Terveyden ortopedeillä on tuhansien potilaiden ja palautteiden kokemus. He tietävät millaisen hoitokokemuksen suomalainen haluaa, ja laajasta asiantuntijajoukosta löytyy jokaiseen vaivaan oikea erikoisosaaja.

Teksti: Taru Schroderus


Lue lisää