Pitkittynyt stressi vaikuttaa muistiin

Pitkäaikaisen stressin vaikutus muistiin näkyy työterveyspsykologin vastaanotolla. Pirstaleisessa työssä ja monelta suunnalta pommittavan informaatiotulvan keskellä aivomme uupuvat helposti.

Ajoittainen hajamielisyys ja unohtelu ovat osa normaalia työarkea ja elämää, mutta muistin jatkuva temppuilu voi kieliä vakavammista ongelmista. Pohjola Sairaalan työpsykologi Tuomas Grönman kertoo, että hänen vastaanotolleen päädytään usein nimenomaan muistiongelmien vuoksi.

– Ihmiset ovat todella huolissaan siitä, etteivät asiat enää pysy mielessä, ja saattavat esimerkiksi epäillä itsellään alkavaa Alzheimerin tautia.

Usein työikäisiä ihmisiä huolestuttavissa muistikatkoksissa on kuitenkin kyse stressistä. 

Stressi syö työmuistia

Ylikuormitus vaikuttaa erityisesti lyhytkestoiseen työmuistiin, jolla on merkittävä rooli jokapäiväisessä elämässä. Tuomas Grönman muistuttaakin palautumisen tärkeydestä.

– Jos stressitila jatkuu pitkään, ihminen ei enää palaudu, ja se alkaa rapauttaa muistia, Grönman kertoo.

Yleensä työmuistissa voi olla kerrallaan 5–9 erillistä asiakokonaisuutta. Stressi kuitenkin häiritsee aivojen toimintaa niin, ettei siellä välttämättä oikein pysy enää mikään.

Kun asiat eivät iskostu työmuistiin, ne eivät myöskään siirry säilömuistiin, josta muistettavia asioita voisi palauttaa takaisin mieleen. Siksi kovassa stressitilassa voi huomata muistissaan ”mustia aukkoja”, jolloin esimerkiksi vain parin päivän takaisesta, tärkeästä työasiasta ei ole jäänyt minkäänlaista muistijälkeä.

Pirstaleinen työ haaste muistille

Stressi aiheuttaa usein myös unettomuutta, joka pahentaa uupumiskierrettä ja sitä kautta muistin heikentymistä, Grönman muistuttaa.

Keskittymis- ja muistiongelmia lisää erityisesti pirstaleinen työ, jossa on paljon äkillisiä vaihdoksia roolien tai tehtävien välillä. Myös jatkuva, monesta eri suunnasta tuleva informaatiotulva ja toistuvat keskeytykset vievät muistin helposti ylikierroksille.

– Työelämä on muuttunut niin hurjasti jo minun elinaikanani, että aivot tulevat vahvasti jäljessä. Kapasiteettimme horjuu kaiken tämän informaation alla.

Ajatus siitä, että muistimme olisi laiskistunut älypuhelinten ja sovellusten aikakaudella, ei vakuuta Grönmania.

Hae apua muistingelmiin

Jos omat muistamisvaikeudet huolettavat, kannattaa olla yhteydessä Pohjola Terveysmestariin, joka ohjaa asiakkaan nopeasti oikean asiantuntijan vastaanotolle. Avun hakemisesta on Pohjola Terveyden työterveyshuollossa tehty mahdollisimman helppoa: yhteyttä voi ottaa niin puhelimitse kuin sähköisesti Pohjola Sairaalan Viestintäkanavan kautta.

Myös työnantaja voi olla yhteydessä työterveyteen, jos on huolissaan työntekijän voinnista.

Joskus avuksi riittää esimerkiksi työterveyspsykologin kanssa keskustelu, joskus saatetaan tarvita laajempia tutkimuksia ja mahdollisten fyysisten oireiden hoitoa, jos ylikuormitustila on jatkunut pitkään. Pohjola Sairaalassa riittää, että ottaa yhteyttä: terveysmestari ohjaa hoitopolulla nopeasti eteenpäin juuri tilanteeseen sopivan ammattilaisen luo.

Tuomas Grönman antaa vinkit muistin hellimiseen:

  1. Pyri rauhoittamaan työtilanteet: Töissä pitäisi yrittää tehdä asioita rauhassa ja yksi kerrallaan. 
  2. Muista liikunta ja lepo: 2–3 tuntia aerobista liikuntaa viikossa ja kunnolliset yöunet suojaavat yleiskunnon ohella myös muistin toimintaa.
  3. Muistia voi myös treenata parempaan kuntoon: Kaikenlainen uuden oppiminen pitää mielen virkeänä ja tekee muistille todella hyvää. Olisi tärkeää, ettei jumiutuisi työssään tai harrastuksissaan aina samoille ajatusradoille.

Teksti: Heini Huhtinen, kuva:kuvituskuva


Lue lisää