Stressi vaikuttaa muistiin – milloin pitää olla huolissaan?

Jokaisella meistä on kokemusta, kuinka tuttu nimi tai oma verkkopankkitunnus eivät heti muistu mieleen. Silloin kyse on muistin vaarattomasta ylikuormittumisesta. Vasta jatkuvasta unohtelusta kannattaa olla huolissaan.

Pieni stressi, positiiviset virikkeet ja haasteet ovat yleensä hyväksi muistille. Stressin jatkuminen liian pitkään voi kuitenkin altistaa muistisairauksille. Toistuessaan unohtelu voi olla merkki alkavasta muistisairaudesta.

– Kiire, työn ja vapaa-ajan rajan häilyminen sekä elämän pirstaleisuus, niin sanottu moniajo, voivat aiheuttaa liikaa painetta. Kun ihminen työstää liian paljon asioita liian vähäisellä palautumisella, muisti kuormittuu, mikä aiheuttaa hajamielisyyttä ja häiriöitä muistiratoihin. Erityisesti heikkenee työmuisti, johon säilömme asioita lyhyeksi ajaksi, Pohjola Sairaalan neurologi Veli Tuomivaara selventää.

Liiallisen stressin seurauksena voi joitain asioita jäädä kokonaan rekisteröimättä eikä asiaa pysty jälkeenpäin muistamaan. Pitkään kestäneen stressin vakavampi seuraus voi olla loppuun palaminen, burnout, josta ihminen ei välttämättä palaudu enää entiselle tasolle, vaan voi jäädä pysyvästi kuormittumisherkäksi.

– Stressin mukana seuraa usein liian vähäinen liikunta, epäsäännöllinen vuorokausi- ja ravintorytmi sekä heikentynyt uni, jotka edelleen heikentävät suorituskykyä. Ihminen kuormittuu entistä enemmän ja noidankehä on valmis.

Lepää ja liiku

Aivotkin kaipaavat lepoa ja vaihtelua, jotta ne voisivat hyvin.

– Tarvitsemme sopivasti rasitusta, sopivasti rennompaa ajanvietettä, aerobista liikuntaa 2,5–3 tuntia viikossa ja riittävästi lepoa. Hyvä nyrkkisääntö on, että vuorokauteen mahtuu noin kahdeksan tuntia työtä, kahdeksan tuntia aikaa läheisten, ystävien ja harrastusten parissa sekä kahdeksan tuntia unta. Työhön tai vapaa-aikaan pitäisi sisältyä päivittäin myös jotain uuden oppimista, Tuomivaara opastaa.

Ikä voi tuoda muistisairauksia

Iän myötä muistaminen voi vähän hidastua ja oppiminen tulla työläämmäksi, mutta normaalissa vanhenemisessa asiat jäävät silti edelleen mieleen. Riski sairastua muistisairauksiin kuitenkin lisääntyy ikääntyessä. Esimerkiksi Alzheimerin tautia alkaa esiintyä yli 65-vuotiailla.

Alkavan muistisairauden oireita ovat toistuvat muistihäiriöt. Tavarat, nimet ja paikat saattavat olla toistuvasti hukassa tai on ongelmia esimerkiksi taloudenhoidossa.

– Tavallisin muistisairaus on Alzheimerin tauti, joka alkaa lähimuistin heikkenemisenä. Henkilö alkaa toistaa samaa asiaa huomaamattaan ja unohtelee tuoreita asioita. Joissain muistisairauksissa ihmisen käyttäytyminen tai persoona saattavat muuttua. Voi olla masennusta, mielialan vaihtelua ja vetäytymistä tutuista kuvioista, Tuomivaara kuvailee.

– Jos itse olet tai läheisesi on huolissaan muististasi, kannattaa asia selvittää. Toisinaan tutkimuksissa löytyy hoidettava syy. Mitä aikaisemmin asiaan puututaan, sitä parempia hoitotulokset ovat syystä riippumatta.

Muistihoitaja kartoittaa häiriöt

Muistihäiriöiden selvittämisessä kannattaa lähteä liikkeelle muistihoitajan tai neurologin vastaanotolta. Muistihoitaja tekee muistihäiriötä kartoittavat tutkimukset.

Cerad-tutkimus on muistisairauksien perustutkimus, jolla selvitetään muistihäiriöiden laatua.

– Cerad-tutkimuksen avulla pystytään arvioimaan, onko muistisairaus todennäköinen vai riittääkö tilanteen seuranta. Tutkimus kannattaa tehdä aina, jos muisti huolettaa. Tutkimus on suunnattu pääasiassa yli 63-vuotiaille. Nuoremmille tehdään ensisijaisesti neuropsykologinen tutkimus, muistihoitaja Päivi Tuomivaara kertoo.

Cerad-tutkimuksen tulosten perusteella muistihoitaja ohjaa asiakkaan tarvittaessa jatkotutkimuksiin muistihäiriön syyn selvittämiseksi.

Muistihoitajan ja neurologin palvelut ovat tarjolla Helsingin ja Oulun Pohjola Sairaaloissa, neurologin palvelut lisäksi Tampereen sairaalassa.

Huolettaako oma unohtelu?

Jos olet huolissasi muistissasi esiintyvistä häiriöistä, varaa aika muistihoitajalle tai lääkärille.

Ajanvaraukseen >>

Teksti: Markku Pulkkinen


Lue lisää