Tarkasta luomet kesän jälkeen

Kesän auringonsäteet ovat täyttäneet D-vitamiinivarastoja, mutta ovat voineet aiheuttaa myös muutoksia ihoon. Etenkin luomet kannattaakin tarkastaa nyt syksyn tullen.

– Auringon ultraviolettisäteiden tiedetään aiheuttavan ihon soluissa DNA-vaurioita, joista osa voi johtaa ihosyöpään. Luomet tummuvat usein muuta ihoa voimakkaammin kohtalaisessakin auringossa. Ihon palaessa luomi saattaa muuntua ja alkaa oireilla, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Rita Tarkka Tampereen Pohjola Sairaalasta kertoo.

Milloin luomen muutoksista pitäisi olla huolissaan?

– Jos luomi on uusi, muista luomista poikkeava tai vanha luomi kasvaa tai muuttaa nopeasti muotoaan, se kannattaa käydä näyttämässä ihotautilääkärille. Hälyttäviä piirteitä luomessa ovat kirjavuus, poikkeava väritys, epätarkkarajaisuus, epäsymmetrisyys ja iso koko. Luomi voi olla joko hyvän- tai pahanlaatuinen.

Oireileva tai piirteiltään poikkeava luomi kannattaakin poistaa ja ottaa siitä näyte, Tarkka neuvoo.

Ihotautilääkäri tutkii ensimmäisellä käynnillä koko ihon. Samalla käynnillä voidaan jo jäädyttää oireilevia, hyvänlaatuisia ihomuutoksia, kuten rasvaluomia tai pinnallisia aurinkovaurioita. Puudutusta vaativien ihomuutosten, esimerkiksi pigmenttiluomien, poistamiseen varataan erillinen toimenpideaika.

– Luomen poistaminen tapahtuu paikallispuudutuksessa ja on siten puudutuspistosta lukuun ottamatta kivuton toimenpide. Poistokohtaan laitetaan tikit ja suojateippi. Sairauslomaa ei yleensä tarvita. Tikkien pitoaikana tulee välttää hikoilua, uintia ja saunomista.

Kutisee, kutisee

Monilla kuivan tai atooppisen ihon omaavilla ihmisillä alkaa jossain vaiheessa syksyä rapsuttelukausi. Sisätilojen lämmittäminen kuivattaa ilmaa ja ihoa. Myös stressi voi lisätä iho-oireita.

– Kuivaa ihoa kannattaa hoitaa ensin perusrasvauksella. Apteekista löytyy perusvoiteita kevyistä hyvin rasvaisiin. Rasvoittuvalle iholle on olemassa myös rasvattomia, geelipohjaisia kosteuttajia, ihotautilääkäri Rita Tarkka kertoo.

Perusvoiteet hoitavat vain kuivuutta, eivät ihottumaa ja tulehdusta.

– Kuivan, ihottumaisen ja kutiavan ihon hoito aloitetaan yleensä kortisonivoiteella, joka lievittää tulehdusta. Hydrocortison-emulsiovoidetta saa apteekista ilman reseptiä. Rikkonaiselle, nestettä erittävälle ihottuma-alueelle suositellaan antiseptia sisältävää kortisonivoidetta, kuten Sibicortia.

Lääkärin puoleen kannattaa kääntyä, jos ihottuma pahenee kortisonivoidekuurin aikana tai viikon hoito ei auta lainkaan tai ihottuma ei parane muutamassa viikossa. Aika ihotautilääkärille kannattaa varata myös silloin, kun ihottuma-alue on turvoksissa, kuumottava tai kipeä tai kutina häiritsee yöunta. Lämpöily, väsymys ja heikotus voivat myös olla oireita vakavammasta, pikaista hoitoa vaativasta ihoinfektiosta.

– Kortisonivoiteita käytettäessä on pidettävä välillä käyttöohjeen mukaisia hoitotaukoja. Jos kortisonivoidetta joutuu käyttämään jatkuvasti, on käännyttävä lääkäriin puoleen ja etsittävä toinen hoitotapa. Erittävän, hilseilevän ja kutisevan ihottuman hoidossa tarvitaan usein kortisonin lisäksi ihon paikallista puhdistamista. Toisinaan joudutaan käyttämään myös antibiootteja, Tarkka selventää.

– Kuivaihoinen voi peseytyä päivittäin, mutta pesun jälkeen ihoa on rasvattava perusvoitein. Ihottumakohtiin sivellään kortisonivoidetta. Jos ihottuma on laaja-alaista ja tulehdus ja kutina ovat voimakkaita, hikoilua kannattaa välttää.

– Jos ihottuma ja kutina lehahtelee kestäen tunteja, mutta ei vuorokautta, on todennäköisesti kyseessä nokkosrokko eli urtikaria. Nokkosrokon kutina voi yltyä muun muassa hikoilusta, ihon hankaamisesta, kylmästä tai kuumasta. Tällöin kannattaa kokeilla antihistamiinitabletteja, Tarkka opastaa.

Ihopalvelut Pohjola Sairaalasta

Pohjola Sairaalasta löydät avun iho-oireisiin. Helsingin ja Tampereen Pohjola Sairaaloissa on tarjolla ihotautilääkärin palvelut. Ihomuutosten ja muiden iho-oireiden, kuten ihottuman, ilmaantuessa kannattaakin kääntyä ammattilaistemme puoleen.

Tampereen Pohjola Sairaalassa on myös uusi laserlaitteisto ihon arpien ja värimuutosten tasoittamiseen. Laitehoitoa käytetään muun muassa aknearpien, leikkaus- ja tapaturma-arpien, ruusufinnin aiheuttaman punoituksen ja synnynnäisten verisuonimuutosten hoitamiseen.

Varaa aika lääkärille

Teksti: Markku Pulkkinen


Lue lisää