Työn merkityksellisyys ja työnantajan arvostus lisäävät työhyvinvointia

Suurin osa meistä haluaa työn, jolla on merkitystä, jossa voi vaikuttaa ja kokea arvostusta. Pohjola Sairaalna työpsykologi Tuomas Grönmanin mukaan yksilön motivaatiotekijät ovat sisäsyntyisiä, mutta työnantajalla on suuri merkitys niiden ruokkimisessa.

– Työhyvinvoinnista huolehtimisen tulisi olla jatkuvaa. Pari kertaa vuodessa pidettävä tyhy-päivä ei riitä alkuunkaan, Pohjola Sairaalan työpsykologi Tuomas Grönman toteaa.

Hän sanoo, että työn yhtenä tehtävänä on tyydyttää psykologisia ja sisäsyntyisiä perustarpeitamme.

– Haluamme tuntea yhteenkuuluvuutta ja kokea pystyvyyttä sekä autonomiaa eli vastuuta ja vapautta toimia itseohjautuvasti. Myös työpaikan ilmapiirillä ja ryhmähengellä on suuri vaikutus sekä motivaatioon että työhyvinvointiin. Mikäli jokin edellä mainituista ei ole kunnossa, työnantajalla on velvollisuus pyrkiä korjaamaan asioita, joihin se voi vaikuttaa.

Näytä mallia

Työntekijöiden motivoiminen lähtee Tuomas Grönmanin mukaan työpaikan johtamiskulttuurista.

– Sisäisen viestinnän aktiivisuus, toiminnan läpinäkyvyys, työn joustavuus, oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat asioita, jotka saavat työntekijät pysymään ja viihtymään työpaikassaan. Johtajien ja esimiesten tulee seistä sanojensa takana, osoittaa toiminnalle selkeät suuntaviivat sekä antaa alaisilleen vastuuta ja vapautta toteuttaa itseään.

Työpaikalla on helppo viihtyä, jos työkavereista tietää muutakin kuin etunimen. Aamukahvit ja lounaat, harrastuskerhotoiminta ja kaikki sellainen, jossa puhutaan muustakin kuin työasioista, ovat mainioita ryhmähengen rakentajia.

– Mutta jos mikään ei tunnu toimivan ja työnantaja ei tiedä, miksi porukka on tyytymätöntä, niin yksinkertaisinta on kysyä asiaa suoraan. Monesti korjattavaa löytyy kontrolloinnista sekä autonomian ja luottamuksen puutteesta.

Apua keskusteluun työntekijöiden kanssa kannattaa tarvittaessa rohkeasti pyytää työterveydenhuollosta. Pohjola Sairaalassa panostetaan erityisesti ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon, mikä on huomattavasti tehokkaampaa kuin jo syntyneiden ongelmien korjaaminen. Työilmapiiri vaikuttaa pitkällä aikavälillä työhyvinvointiin, joten siihen kannattaa kiinnittää huomiota.

Puutu heti

Hyvässäkin työyhteisössä voi olla yksi mätä omena. Työhönsä tyytymätön ihminen, joka pyrkii puheillaan ja teoillaan saastuttamaan työpaikan ilmapiiriä.

Kun työnantaja tunnistaa tilanteen, Tuomas Grönman kehottaa puuttumaan asiaan välittömästi.

– Jokaisessa työporukassa on mielipidevaikuttajia sekä niitä, jotka ovat alttiimpia vaikutteille. Työhönsä tyytymätön ihminen voi aiheuttaa suurta vahinkoa paitsi työilmapiirille, myös työn tuottavuudelle.

– Monesti tällainen ihminen on syystä tai toisesta pettynyt omaan työhönsä, kokee tulleensa kaltoin kohdelluksi tai omaa huonon itsetunnon. Puheeksi ottamista ei pidä pitkittää, sillä ilman sitä työpaikan tilanne ja ilmapiiri eivät muutu paremmaksi. Jos työnantaja ei selviä puheeksi ottamisesta yksin, hän voi kääntyä työterveyshuollon puoleen.

Grönman muistuttaa, ettei täydellistä työtä ole olemassakaan.

– Missään työssä tai työpaikassa ei ole aina kivaa ja jokainen meistä kokee silloin tällöin työstressiä tai ylikuormitusta. Jos kuitenkin viihdymme työyhteisössä ja voimme vaikuttaa työn sisältöön ja toteutustapaan, huonotkin päivät ovat yleensä helpommin siedettävissä.

Teksti: Taru Schroderus, kuva:kuvituskuva


Lue lisää